Turve on vuosikymmenten ajan ollut merkittävä osa Suomen energiahuoltoa, maataloutta ja aluetaloutta. Sen merkitys kotimaisena raaka-aineena, työllistäjänä ja huoltovarmuuden tukipilarina on ollut kiistaton. Viime vuosina turpeen asema on kuitenkin murentunut, ei niinkään markkinoiden, vaan poliittisten päätösten seurauksena. Erilaiset ilmastosääntelyt ja kiristyneet ohjauskeinot ovat ajaneet turpeen tuotantoa alas.
Parasta aikaa Suomen talvi koettelee kovimmillaan ja sähköä tarvitaan lämmitykseen. Samalla sähkön hinta on kohonnut korkeuksiin. Etenkin nyt huomataan, miten tärkeä turve olisi energialähteenä Suomessa, kun talvipakkasella tuulimyllytkään eivät tuota edes ”tuurisähköä”. On myös perin kummallista, että Suomen omavarainen turve ajettiin alas ja samaan aikaan meille tuodaan italialaista jätettä poltettavaksi, jonka alkuperästäkään ei ole tietoa. Mikä sitten on ilmaston ja asukkaiden kannalta turvallisempaa ja terveellisempää polttaa omavaraista turvetta tai pahanhajuista tuntematonta jätettä Italiasta.
Tilannetta on entisestään vaikeuttanut viime hallituskaudella käyttöön otettu turvekoneiden romutustuki, joka käytännössä kannusti alan alasajoon. On syytä muistaa, että myös keskustapuolue oli tukemassa tätä romutustukea ja siten osaltaan mukana romuttamassa turvetuotannon edellytyksiä. Kun kalusto hävitetään ja osaaminen katoaa, ei tuotantoa noin vain nosteta takaisin, vaikka tarve myöhemmin tunnistettaisiinkin. Jo nyt suomalaisella turpeella on kysyntää ulkomailla ja kova tarve olisi myös kotimaassa.
Kaikesta huolimatta näkyvissä on myös myönteisiä merkkejä. Eduskunta on perussuomalaisten myötävaikutuksesta myöntänyt 100 000 euroa hankkeelle, jonka tavoitteena on vahvistaa turpeen kotimaista tuotantokykyä ja rakentaa Suomeen uudenlainen, korkean jalostusasteen turvetuotteiden kehityspolku. Selvityksen avulla luodaan edellytyksiä uuden turveperäisen teollisuuden syntymiselle, esimerkiksi biostimulanttien, eläinrehujen ja aktiivihiilen tuotantoon, sekä määritellään keinoja turvata kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus osana tätä kokonaisuutta.
Kotimainen tuotantokyky on olennainen osa Suomen huoltovarmuutta ja turve suuressa roolissa. Poikkeusoloissa ja epävarmassa maailmantilanteessa omavaraisuus ja kotimaiset raaka-aineet korostuvat, erityisesti energiasektorilla. Turpeen tulevaisuuden turvaaminen on vastuullista varautumista, yhdistettynä uuteen osaamiseen, jalostukseen ja kotimaiseen työhön.
Merja Rasinkangas
Kansanedustaja, ps